Lankaa ja leipomuksia

Vihdoinkin epäonneni Jyväskylän neulefestareiden kursseja koskien kääntyi. Edellisinä vuosina kurssi on joko peruuntunut tai sitten on ollut juuri samana päivänä sukulaisten suuria päiviä. Viime vuonna ei ollut mahdollisuutta käydä itse festaritapahtumassa, mutta tänä vuonna pakkasin hoitolaukun ja pikkuneidin vaunuihin ja lähdettiin viettämään tyttöjen päivää Toivolan vanhalle pihalle. Neiti oli lähinnä kiinnostunut festareiden lehtisestä ja kukkien nyppisestä nurmikosta. Kivaa oli. Mutta tänä vuonna! Ah, sydämeni suorastaan pakahtui innosta! En saanut unta edellisenä yönä, niin innoissani olin. Aamusella hurautin sitten kikkopuiston viereen autoparkkiin ja köpöttelin kaupungintalon poliisikammarille. Jännittävä paikka kurssille. Siellä meitä innokkaita neulojia odottelikin Soile Pyhänniska, Neulova Narttu -blogin kirjoittaja ja varmasti Suomen brioche-kuningatar, ihanien brioche-neuleidensa kera. Kaikkia ihanuuksia suurista huiveista pipoihin. Siellä sitä sitten väänn...

Kaksi vuottahan siinä hurahti ihmetellessä ensin uuden pienen ihmisen kasvua kropan sisällä ja sittemmin ulkopuolella. Ihmeellinen asia kerrassaan. Mutta nyt on aika tomuttaa blogi! Toissa kesänä (vai oliko se sittenkin kolme vuotta sitten.. hmm.. ajantaju on hämärtynyt) hankin vihdoin ja viimein oman ompelukoneen! Vanha kone jäi nimittäin opiskelemaan muuttaessa vanhempien käyttöön vuosia sitten. Sittemmin uusi vempain on ollut aikalailla ahkerassa käytössä ja tuottanut suuren kaaoksen keittiön pöydälle kunkin projektin hahmottaessa uutta muotoaan kankaasta lopputuotteeksi. Viime aikoina pukeutumistyyli on ottanut kurssin kohti viisikymmentäluvun tyyliä, varhaisempiakin vaikutteita on havaittavissa. Kaikenlaiset pallokuosit ja muut ihanuudet noilta ajoilta ovat aina kuuluneet suoikkeihini, mutta harvemmin kaupasta on löytynyt kukkarolle ja omaan tyyliin sopivia vaatteita. Siispä päätin aloittaa vaatekaapin inventaariolla. Kierrätykseen lähti mojova kasa vanhoja vaatteita....

Iltojen kylmetessä ja pimentyessä iski jälleen neulomista kohtaan innostus. Elokuun alussa kilistelin itselleni kirjavan sukkaparin pirtsakasta Novitan Polaris-langasta. Yliesilmettä rauhoittamaan raidoitin sukat retrolla sinapinkeltaisella seiskaveikalla. Sinapinväristä lankaa jäi yllin kyllin yli, meikäläisen kengänkoolla tavallinen ilmiö. Jämälanka inspiroi kokeelliseen neulontaan pipon muodossa. Onnekseni puolison lemppareihin kuuluu nimenomaan oranssi väri. Edellinen oranssi pipo kokikin viime keväänä karun värinmuutoksen baarin tanssilattialla pyörittyään... Nyt oli siis vallan mainio hetki perehtyä pipomallin suunnitteluun. Yhteisen harrastuksen parista löytyi aihe pipon kuvitukseen, innostuimme nimittäin frisbeegolffista kesällä. Minäkin, jolla on koko ikä ollut ongelmia kaikenlaisten urheiluvälineiden kanssa! Kummasti ovat aina pyrkineet pallot ja muut tuottamaan lähinnä mustelmia. Ja ohjeeseen: lankana siis seitsämän veljestä ja 3.5 mm 40 cm pyöröpuikoilla sekä 3...

Viime viikolla katselin juuri sopivaksi kypsynyttä mangoa sillä silmällä, että siitähän saisi vallan mainion maun kakkuun. Aloin suunnittelemaan hyydytettyä kakkua. Tykkään tehdä niitä, koska niissä on mukavan pehmeä rakenne ja täytteeseen saa helposti tekstuuria. Päätin kokeilla mangon yhdistämistä suklaaseen, siten että maut olisivat omissa kerroksissaan. Keksipohjan korvasin perinteisellä sokerikakkupohjalla. Kaupassa bongasin mangorahkan ja päätin lisätä sitä täytteeseen antamaan lisämakua. Ehkäpä olisi saattanut löytyä myös mangotuorejuustoa, mutta ei sattunut näköpiiriin kaupassa.. Appelsiiniversiota ainakin löytyy. Kypsän mangon soseutin sauvasekoittimella tasaiseksi soseeksi. Mangotäytteestä tuli sopivan makea vaikkei kerman joukkoon lisännyt sokeria. Tämän johtui valmiiksi maustetusta rahkasta, joka sisälsi sokeria. Mangokin oli itsessään aika makea, huomasin lajikkeen vaihtuneen maultaan miedompaan. Kesällä nimittäin mangot olivat kirpakampia.  Sopivaa suklaatäyt...

Viime kuussa olin yhtenä viikonloppuna pajunpunontakurssilla kansalaisopis-tossa. Näpithän siinä helliksi sai vastahakoisia villipajuvitsoja taivutellessa, mutta hauskaa ja opettavaista oli. Kurssi oli hyvin tiukka paketti tietoa pajunpunonnan perusteista. Lyhyydestään huolimatta kurssilla sai useamman työn tehtyä, kun ei asettanut tavoitteeksi kovin suurikokoisia töitä. Kurssilla oli useita pajupunontakirjoja, joissa oli hyviä ohjeita. En vain tajunnut ottaa tekijöitä ja teosten nimiä muistiin, mutta eiköhän niitä kirjastosta löydä useampiakin kun lähtee etsimään. Ensin perehdyin kaaospunonnan saloihin kieputtamalla pallon ja ovikranssiksi sydämen. Pallossa riitti haastetta kerrakseen, koska oli vaikea saada muoto enemmän pallomaiseksi kuin ellipsoidiksi... Lopulta syntyi lähes pallon muotoinen kaunistus, joka loppujen lopuksi päätyi kylppäriin killumaan katosta tyhjän panttina olleesta koukusta. Yllättävän paljon meni aikaa siihen, että sai pallon rakenteen tukevaksi ja alussa t...

Puolivalmistujaisiin (joista onkin jo kauan...) syntyi myös Aleksanterinleivoksia yhdistelemällä muutamaa netin syövereistä löytynyttä reseptiä, mm. Kinuskikissan ja Hesarin sivuilla on kyseisistä leivoksista ohjeet. Kahden erillisen pohjan paistamisen sijaan käytin paistonkestävää marmeladia ja paistoin pohjan täytettynä. Päälle tein vahvasta kahvista ja tomusokerista kuorrutuksen. Tomusokerikuorrutteen päälle tuli raitoja sulatetusta tummasta suklaasta. Kuviointi olisi voinut olla fiinimpikin, mutta ihan hyvältä leivokset näyttivät noin ensikertalaisen tekemiksi.. Pohja 200 g voita 1 dl sokeria 1 muna 1 tl leivinjauhetta 4,5 dl vehnäjauhoja Täyte paistonkestävä vadelmamarmeladi Kuorrutus reilu 2 dl tomusokeria vahvaa kahvia hieman tummaa suklaata Vaahdota voi ja sokeri. Lisää loput aineista. Kaulitse taikinasta kaksi noin 20x30 cm levyä. Levitä toisen levyn päälle marmeladia ja nosta toinen levy päälle. Paista uunin keskiosassa 200 asteess...